Matkan alku


Terveisiä Phuketista! Matkaa on takana pian jo muutama viikko, joten yritän kuroa viime aikojen tapahtumat kiinni, jotta saan blogin edes jokseenkin ajan tasalle. Meidän reppureissu tosiaan alkaa Phuketista. Vietimme matkan alkuun muutaman yön Bangkokissa, mutta sinne on aikomus palata vielä myöhemmin, joten jätän siitä kirjoittamisen tulevaan.

Phuketin kaltainen turistirysä ei ehkä ole ihan se perinteisin valinta pidemmälle matkalle, mutta meillä on paikan kanssa erityinen suhde: Tapio oli täällä vaihdossa vuonna 2009 ja itsekin olin silloin pari kuukautta menossa mukana (joskin osan ajasta vietimme muualla reissussa). Phuket on meille molemmille helppo ja tuttu paikka ja siksi juuri sopiva aloituspiste matkalle. Vaikka viimekertaisen reissun jälkeen totesin saaren olevan jo totaalisen nähty, on oikeasti ollut todella mielenkiintoista päästä nyt katsomaan, miten asiat ovat seitsemässä vuodessa muuttuneet.


kotikatu
Meidän kotikatu.
Asumme huoneistohotellityyppisessä majoituksessa Kathussa, aikalailla keskellä Phuketin saarta. Täällä ei pahemmin muita turisteja näy, vaan aluetta asuttavat lähinnä paikalliset itse. Rannoille on Kathusta pitkä matka ja ilman skootteria kulkeminen olisi muutenkin hyvin hankalaa. Valtaosa turisteista onkin pakkautunut rantojen alueelle ja harva eksyy sieltä kovin kauas − se taas näkyy positiivisesti täällä meillä, missä ilmapiiri onkin huomattavasti muuta saarta leppoisampi.

Myös hintataso on Kathussa merkittävästi edullisempi kuin pahimmilla turistialueilla: esimerkiksi maistuvan lounaan saa täällä 40 bahtilla (noin euro) siinä missä turistien suosimilla seuduilla hinta voi helposti olla nelin-viisinkertainen. Kallistahan sekään ei ole, mutta pitkällä reissulla budjettia saa miettiä vähän tarkemmin ja olemmekin tyytyväisenä popsineet halpoja ja herkullisia kana-riisiannoksiamme. Mikä parasta, entinen suosikkiravintolamme vuodelta 2009 on yhä pystyssä ja sen yhteyteen on myös avattu pieni kahvila. Ravintolaa pyörittävän perheen pieni tyttö on jo teini-ikäinen ja hänen lisäkseen meitä asiakkaita auttaa nyt pieni poika. Muovituolit ovat vaihtuneet tyylikkäisiin puukalusteisiin, kahvilassa on ilmastointi ja aiemmin nimettömällä ravintolalla on nykyään myös nimi! Oli aidosti ilo päästä näkemään, että tämän työteliään ja hyväntuulisen perheen bisnes on kantanut hedelmää ja kehittynyt seitsemässä vuodessa reippaasti eteenpäin.

Kaikki muutos ei kuitenkaan ole ollut täysin positiivista: aiemmin asuinalueemme liepeillä sijainnut burmalaisten siirtotyöläisten hökkelikylä on saanut väistyä uusien rakennusten tieltä. Tämä ei itsessään välttämättä olisi huono asia, mutta kuulin että ilmeisesti ainakin osa burmalaisista asuu tätä nykyä telttamajoituksessa läheisessä metsäryteikössä, eli heidän kohdallaan olosuhteet eivät ainakaan ole parantuneet.

DSC00183
Näkymiä Phuketista.
Päivät Phuketissa ovat soljuneet nopeasti ohi ilman sen kummempaa ohjelmaakaan. Normaalisti aamu alkaa hieman ennen yhdeksää, kun laahustamme alakerran yhteistiloihin valmistelemaan aamupalaa. Sen jälkeen Tapio aloittaa yleensä työt ja itse käyn altaalla pulahtamassa ja tekemässä pienen vesijumpan, minkä jälkeen yritän edistää koulutehtäviä. Pian onkin jo lounasaika, joten lähdetään etsimään ruokapaikkaa. Lounaan jälkeen sitten joko tehdään lisää töitä, ajellaan ympäriinsä, käydään rannalla tai ostoskeskuksessa, maleksitaan muuten vain lähiseuduilla tai urheillaan. Sitten takaisin hotellille ja pian alkaakin jo hämärtää ja on jälleen aika syödä. Iltaruoan jälkeen ei yleensä enää kauheasti tapahdu ja siinähän se päivä sitten olikin... Vaikea uskoa, että nyt ollaan jo siinä tilanteessa, että normaalilta lomareissulta olisi tässä vaiheessa hiljalleen aika alkaa palata takaisin kotiin meillähän kaikki on vasta alussa ja olokin on sen mukainen.

Postauksen kuvituksena sekalaisia otoksia matkan varrelta. Ehkäpä jossain vaiheessa palailen vähän syvällisemmin ajatuksin, mutta tässä tunnelmia reissun alkutaipaleelta.

Ei kommentteja