Päivä idyllisellä Koh Yao Noilla


Päivät täällä reissussa vilistävät ohi kovaa vauhtia ilman sen kummempaa ohjelmaakaan ja arki on alkanut solahtaa omiin uomiinsa. Asiaan havahduttuamme päätimme vierailla jollakin Phuketin lähisaarista hieman rutiineita rikkoaksemme. Kohteeksi valikoitui Koh Yao Noi ja valinta osuikin hyvin nappiin, sillä saari oli täydellisen rento retkikohde.

Koh Yao Noi on pikkuruinen saari alle tunnin lauttamatkan päässä Phuketista. Hiljaisesta kohteesta löytyy jo jonkin verran resortteja, ja lisää on jatkuvasti rakenteilla. Sanoisinkin, että kannattaa ehdottomasti mennä visiitille nyt, kun saarella ei vielä ole liian ruuhkaista. Koh Yao Noilla viettää helposti lokoisan päivän tai pari rentoutuen ja paikkoja tutkiskellen – juuri muuta tekemistä sieltä ei löydy.



Koh Yao Noi on muslimisaari ja se kävi nopeasti ilmi jo venesatamassa Phuketin päässä. Parkkipirkot kulkivat alueella hunnutettuina ja parkkimaksua maksaessamme skootterimme viereen tupsahti jostakin äkäinen thai-mies, jonka ymmärsin (tai kuvittelin) elehtimisestä päätellen ärtyneen mekkoni lyhyestä mitasta. Hieman alkoi jännittää, millainen vastaanotto saarella odottaisi, vaikka aiemmin en ole kokenut Thaimaan muslimien osalta minkäänlaista mielenkiintoa turistien vaatetusta kohtaan eikä mekkoni edes ollut erityisen paljastava. Tämä huoleni osoittautui kuitenkin myöhemmin turhaksi, mutta toki paikallisten tapoja on ystävällistä kunnioittaa miettimällä omaa pukeutumistaan hieman tavallista tarkemmin.

Mikäli Koh Yao Noita mielii nähdä kunnolla, on skootteri saarella melkeinpä välttämättömyys – halutessaan vuokralle saa myös polkupyörän tai vaikkapa kajakin. Helpon ja suhteellisen nopean merimatkan jälkeen mekin nappasimme skootterin vuokralle suoraan satamasta ja törmäsimme heti seuraavaan ongelmaan: vuokraajalla ei ollut tarjota meille lainkaan kypäriä. Thaimaalaiset eivät ylipäätään juurikaan tunnu kokevan kypärää kovinkaan tärkeäksi välineeksi liikenteessä. Suurin osa skootterikuskeista ajaa täällä pää paljaana ja kypärää käyttävistäkin varmaan ainakin puolet toimii niin ainoastaan sakkojen pelossa. Jotkut paikallisista jopa pitävät kypärää mukanaan skootterin kahvalla tai korissa ja asettavat sen päähän vasta siinä vaiheessa, jos poliiseja ilmestyy näköpiiriin.

Niinpä ei ollut suuri yllätys, kun meidänkin skootterimme vuokraajan ainoa toteamus kypärän perään kysellessämme kuului "no police". Ikään kuin se lohduttaisi siinä vaiheessa, kun kallo on halki. Kun saarella ei kuitenkaan ilman skootteria oikein pääse kulkemaan eikä pitkä patikkamatka jalkaisin kosteassa 35 asteen kuumuudessa houkutellut, oli pakko alistua ja ottaa skootteri vuokralle tästä huolimatta. Lohdutuksekseni huomasin kyllä nopeasti, että jos nyt jossakin täytyy näin typerästi toimia, on Yao Noi siihen hyvä vaihtoehto. Muuta liikennettä ei ihan oikeasti meidän lisäksemme ollut lainkaan, joskin tiet ovat joiltain osin todella huonokuntoisia.


Ajeleminen ympäri saarta ohi riisiviljelmien, kumipuumetsien, kauniiden rantojen ja mangrovepuutiheikköjen oli suorastaan idyllistä. Tuntuu vieläkin uskomattomalta, että niin läheltä Phuketin turistimassojen vilinää voi löytyä noin rauhallinen ja maalaismainen paikka. Ihmiset saarella olivat todella ystävällisiä ja tien varrella olevien ravintoloiden tarjoilijat vilkuttelivat ja huutelivat iloisia tervehdyksiä peräämme. Satamassa noussut huoli omasta vaatetuksestakin haihtui nopeasti.

Lounaalla mukavasti rauhoittunut mielenmaisema tosin jälleen hieman järkkyi, kun tajusin kadottaneeni kameramme linssinsuojuksen eikä sitä etsinnöistä huolimatta löytynyt. Raivostuttavaa! No, mai pen rai – ei se haittaa – kuten täällä sanotaan. Ajelu jatkui ja kauniit rantamaisemat veivät harmituksen nopeasti mennessään.


Koh Yao Noilla on upeita rantoja, jossa auringon ottaminen onnistuu mainiosti. Meressä uiminen sen sijaan ei aina ole kovin miellyttävää, sillä vuorovesien vaihtelut näkyvät saarella erityisen voimakkaasti. Meidänkin vierailupäivämme alussa merivesi oli karannut monen sadan metrin päähän rannasta ja ehti olla iltapäivästä muutaman tunnin ajan korkeammalla ennen lähtöämme.


Kotiinlähdön aika koitti yllättäen, kun kiirehdimme päivän toiseksi viimeiseen lauttaan. Matkalla epäonniset sattumat jatkuivat vielä Phuketin puolella, kun omasta skootteristamme puhkesi rengas. Edellisen kerran näin oli käynyt vain muutamaa päivää aikaisemmin ja nyt satuimme olemaan keskellä meille aivan outoa aluetta. Onneksi thaimaalaiset osoittivat jälleen kerran ystävällisyytensä ja meidät vietiin lähestulkoon kädestä pitäen lähimmälle korjaamolle ja työntekijäkin herätettiin päiväuniltaan meidän takiamme. Renkaan paikkaaminenkin onnistui kielimuurista huolimatta ilman ongelmia ja laskun loppusumma (neljä euroa) meille ilmoitettiin korjaajan käteen piirrettynä.



Pitkän päivän jälkeen oli ihana kellahtaa omaan sänkyyn. Vaikka Koh Yao Noilla ei ole sitten yhtään mitään tekemistä, olisin itse jäänyt sinne mieluusti yöksi tai pariksi nauttimaan siitä autuaasta pysähtyneisyyden ja rauhan tunteesta, joka saarella vallitsi. Jos joskus olette Phuketin suunnalla reissussa niin menkää tänne ja tutustukaa paikalliseen elämänmenoon ennen kuin tämäkin saari täyttyy valtavista resorteista ja turisteista. Koskematon se ei missään nimessä ole nytkään, mutta toistaiseksi saarella on vielä aivan oma ainutlaatuinen tunnelmansa.

Ei kommentteja