Osaka yhdessä päivässä


Meidän Japanin kiertueemme oli melkoista suorittamista: olimmehan maassa vain viikon ja halusimme tuona aikana nähdä mahdollisimman paljon. Osaka oli kohteistamme se, jolle jäi kaikkein vähiten aikaa. Vietimme siellä vain yhden päivän, mutta ehdimme sitä huolimatta yllättävän paljon.

Ensimmäinen Japanin-päivämme starttasi harmaissa ja väsyneissä merkeissä. Viimeisen yön unet Bangkokissa olivat jääneet heikoiksi eikä harmaa sääkään juuri piristänyt. Tihkusateesta huolimatta lähdimme kuitenkin reippaasti kohti ensimmäistä kohdettamme, Osakan linnaa.

Alun perin 1500-luvulla rakennettu satuhenkinen linna on juuri sellainen kuin mielikuva itämaisesta arkkitehtuurista lupaa, mutta vieläkin vaikuttavampi paikan päällä: kuinka kaunista tällä varmasti onkaan kirsikankukkien aikaan! Linnan sisällä on museo eivätkä sisätilat muuten oikein vastaa kaunista ulkokuorta. Ylimmässä kerroksessa voi ihastella Osakan kaupunkihorisonttia, joten periaatteessa vierailu on ihan vaivan väärti. Hissille oli järjetön jono siinä missä portaikkoa ei käyttänyt juuri kukaan. Ylös kipuaminen ei kuitenkaan ollut ponnistus eikä mikään, joten jonottaminen ei tässä tapauksessa todellakaan kannata. osaka1 osaka2 osaka3 Japani on tunnetusti todellinen kulinaristin aarreaitta ja meille erilaisten, välillä aika omituisien ruokien maistelu oli ehdottomasti yksi koko reissun kohokohdista. Ensimmäiselle ateriallemme suuntasimme Trip Advisorin ylistävien arvioiden perusteella perinteiseen nuudeliravintolaan. Vastaanotto ravintolan ovella oli mielettömän sydämellinen, kun tarjoilijanainen otti meidät iloisesti vastaan, toivotti tervetulleeksi ja tiedusteli, mistä olemme kotoisin.

Japanissa monessa paikassa ruokalistat ovat vain japaniksi ja niin myös täällä. Onneksi iso osa menuista on kuvitettuja, ja jo sen perusteella voi päätellä paljon. Tässä ravintolassa saimme myös avuksemme ystävällisen japanilaisnaisen, joka tulkkasi meille eri annosten sisältöjä. Aika pian kävi ilmi, että nainen oli vieraillut Suomessa häämatkallaan poimimassa mustikoita. Jotenkin älyttömän hauskaa ja sympaattista, että japanilaiset todella tuntuivat olevan Suomesta yhtä innoissaan kuin me parhaillaan käynnissä olevasta Japanin matkastamme.

Kuten usein japanilaisessa keittiössä, saimme annokset eteemme todella nopeasti. Kokki opasti tiskin takaa vielä lähes kädestä pitäen, kuinka annos kuuluu oikeaoppisesti syödä: pari nuudelia syömäpuikkojen päähän, nosto korkealle ilmaan ja äänekäs ryystö. Ryystäminen on tärkeä osa nuudelikeiton syömistä, sillä se johtaa ilmaa nuudelien läpi, mikä vapauttaa nuudelien ja keiton aromit paremmin suuhun. Meillä suomalaisilla on tässä osassa ateriointia vielä vähän opettelemista, mutta hyvältä maistui muutenkin. Ja oli ehkä muuten parasta tempuraa, mitä matkalla tuli maisteltua!
osaka6 osaka7 Lounaan jälkeen vierailimme paikallisessa puistossa, kun olimme sattuneet lähialueelle kulkeutumaan. Tässä vaiheessa aamupäivän tihkusade oli yltynyt jo kuitenkin sen verran, että päädyimme lähinnä seisoskelemaan sillan alla ja pitelemään sateensuojaa paikallisten tanssiesitystä treenaavien opiskelijoiden sekä parin kodittoman kanssa.

Japanissa kodittomia tosiaan riittää ja Osakassa onkin yksi maailman suurimpia kodittomuuslukuja. Paikalliset kodittomat ja muut hämärät tyypit olivat kuitenkin sata kertaa harmittomamman oloisia kuin kotoisat pulsut, joihin itsekin olen Itä-Helsingin kasvattina tottunut. Japanissa kodittomuus voi olla seurausta pelkästään työpaikan menettämisestä, sillä yhteiskunta ei juuri tarjoa turvaverkkoja. Joissakin tapauksissa kyseessä voi olla jopa henkilön oma valinta. osaka10 osaka9 Sateisesta puistosta suuntasimme hotellille kaivatuille päiväunille ennen illan rientoja.

Illanviettomahdollisuuksia Osakassa riittää, kuten modernilta miljoonakaupungilta sopii odottaakin. Me päädyimme ihan vain maleksimaan ympäri Dõtonborin aluetta, ihmettelemään pimeyttä vastaan kamppailevia valotauluja ja yleistä hulinaa, joka alueella oli käynnissä.
osaka13 osaka14 osaka17 Dõtonbori-katu on neonvalojen, pelihallien, suosittujen ravintoloiden sekä yökerhojen keskittymä, johon jokaisen herkkusuun kannattaa suunnata. Mekään emme joutuneet pettymään.

Maistelimme katukeittiöstä Osakan erikoisuuksia takoyakeja, mustekalaa sisältäviä taikinapalloja. Palluroiden päälle sai vielä valita kastikkeet oman makunsa mukaan. Yleensä en ole kauheasti mustekalan perään, mutta olihan näitä maistettava ja täytyy myöntää, että syödessä ei juurikaan tajunnut, mitä maukkaan pallon sitkeä sisältö edes oli. osaka16 Jaetut mustekalapallurat eivät ihan täyttäneet vatsaa, joten illalliseksi suuntasimme nauttimaan toista paikallista erikoisuutta, okonomiyakia. Japanissa suosituimpiin ravintoloihin saa usein jonottaa ja niin kävi nytkin. Onneksi ei enää satanut.

Okonomiyaki on tavallaan japanilainen munakas, mutta itselleni se tuo ennemminkin mieleen pizzan. Käytännössä se on vehnäjauhoista, kananmunista, raastetusta jamssista ja silputusta kaalista tehty paistos, jonka päälle voi kasata melkeinpä mitä huvittaa: meille joukkoon tuli ainakin vähän lihaa, mereneläviä, kastiketta ja kananmunaa. Okonomiyaki tarkoittaa suomeksi ”se mitä haluat kypsennettynä” ja se kuvaakin ruokaa mainiosti!

Japanilaista makumaailmaa on todella vaikea kuvailla, sillä maut eroavat niin kovasti siitä, mihin olemme kotona tottuneet. En oikein keksi, mihin kotoisaan ruokaan okonomiyakia voisi verrata niin, että osuisi edes lähelle. Tyydyn siis toteamaan, että paistos oli oikein hyvää, mutta en ihastunut niin että olisin jäänyt himoamaan lisää. Luulen, että syvempi ihastus vaatisi enemmän maistelukertoja. osaka18 Ravintolan jälkeen kiertelimme vielä hetken Osakan valokylttien väriloiston valaisemia katuja ennen hotellille palaamista. Seuraavana päivänä oli aika jo jatkaa matkaa, mutta ensimmäinen päivämme Osakassa oli todellakin herättänyt innostuksen tätä sympaattista ja kummallista maata kohtaan.

Ei kommentteja