Älä ratsasta elefantilla – Päiväni onnellisten norsujen kanssa

Norsuilla ratsastaminen on suosittu aktiviteetti Thaimaahan matkaavien turistien keskuudessa, mutta tiesitkö, että elefanttiratsastukset ja -näytökset voivat olla eläimille todella vahingollisia? Niin vahingollisia, että väitän ettet halua enää laittaa rahojasi näihin aktiviteetteihin, kun tiedät asioiden oikean tolan. Onneksi vaihtoehtojakin on – yksi niistä on elefanttien turvasatama Elephant Nature Park Chiang Maissa.

Elefanttien koulutusmetodit ovat julmaa rääkkäystä

Vaikka sitä ei ehkä heti uskoisi, ei voimakkaan näköisen elefantin selkä oikein sovellu kantamiseen, vaan selkäranka on itseasiassa yksi sen herkimmistä ruumiinosista. Valtava määrä ratsuina työskentelevistä norsuista kärsiikin erilaisista kivuliaista murtumista ja kroonisista nikamaongelmista. Pahimmassa tapauksessa ne saattavat vammautua jopa pysyvästi joutuessaan kantamaan selkärankaa painavissa rautasatuloissa kököttäviä turisteja tuntikausia päivässä, päivä toisensa jälkeen.

Kuvassa on Lucky, joka ei aina ole voinut elää nimensä mukaisesti. Se työskenteli sirkuksessa yhteensä 21 vuotta neljävuotiaasta poikasesta lähtien ja sokeutui lopulta täysin kirkkaiden valojen takia.

Entä tiesitkö, että sirkusten kirkkaat valot ja kameroiden välkähtelevät salamat saattavat vahingoittaa norsun herkkiä silmiä pysyvästi ja lopulta jopa sokeuttaa sen? Näytöseläimien elämäntarinat ovat yleensä muutenkin kurjaa kuultavaa, sillä sirkuksen palkattomiksi orjiksi joutuneisiin elefantteihin käytetyt koulutusmetodit ovat usein erittäin kyseenalaisia.

Norsuja pyydystetään edelleen myös luonnosta, vaikka Aasian elefantti on uhanalainen laji. Sen jälkeen niiden tahto murretaan väkivalloin, nälkiinnyttämällä ja lannistamalla. Julman tradition nimi kertoo varmasti kaiken tarpeellisen: phajaan eli breaking the spirit on kokemus, jonka sinunkin kohtaamasi elefantti on saattanut käydä läpi sen jälkeen, kun se on poikasena riistetty laumastaan. Tavoitteena on pakottaa eläin väkivalloin hyväksymään ratsastajat selässään, taipumaan temppuihin, maalaamaan tauluja, pelaamaan jalkapalloa ja mitä huvituksia ihminen nyt ikinä sattuukaan seuraavaksi keksimään.



Ennen kuin jatkan, haluan kertoa, että minäkään en aina tiennyt tätä kaikkea. En tiennyt vuonna 2007 kun osallistuin elefanttiratsastukseen enkä vuonna 2009, kun kävin Phuketin suurimmassa elefanttinäytöksessä. Sirkuksesta jäi heti paha maku suuhun, mutta ratsastusten todellinen laita selvisi itselleni vasta paljon myöhemmin. Olin ajattelematon ja nuori, enkä yksinkertaisesti ottanut asioista selvää  – nyt tekisin aika paljon, jos vain jotenkin voisin peruuttaa nuo silloiset päätökseni. Tarkoitukseni ei ole tällä tekstillä syyllistää ketään, vaan levittää tietoa, jotta kukaan ei toimi kuten minä ja tietämättään tue sellaista toimintaa, jota ei halua tukea.

Elephant Nature Park on norsujen turvasatama

Maailmalla turistille kaupataan jos jonkinlaisia eläinaktiviteetteja ja onkin hyvä muistaa, että rahan liikkuessa on harvoin kyse eläimen parhaasta. Valitettavasti se kaikkein eläinystävällisin vaihtoehto olisikin useimmiten jättää eläimet kokonaan rauhaan.  Joitakin vaihtoehtoja silti on: kirjoitin esimerkiksi jo kesällä viidakkoseikkailustamme Pohjois-Thaimaassa, jossa pääsimme muun muassa bongaamaan luonnonvaraisia Aasian elefantteja. Lisäksi noin 60 kilometrin päässä Chiang Main kaupungista on myös toisenlainen paikka, jossa norsuilla on hyvä olla.


Puistossa on myös muutamia poikasia, joista osa on syntynyt siellä ja osa pelastettu kauheista oloista. Kuvassa kolme kuukautta vanha Dok Rak – villi naskali, joka usein laittaa koko lauman juoksemaan perässään.

Elephant Nature Park eroaa Thaimaan muista norsunähtävyyksistä merkittävästi: se on vammautuneiden ja kaltoin kohdeltujen elefanttien turvasatama ja vanhainkoti, joka pelastaa eläimiä huonoista oloista ja tarjoaa niille onnellisen ja vapaan loppuelämän. Puisto on olemassa ensisijaisesti elefantteja eikä ihmisiä varten. Täällä et pääse ratsastamaan norsulla, ne eivät esitä sinulle sirkustemppuja eivätkä taatusti maalaa tauluja. Sen sijaan pääset kävelemään niiden keskelle ja voit seurata niitä niiden luonnollisissa touhuissa, niiden itse muodostamissa laumoissa.


Jokian tarina on yksi puiston sydäntäsärkevimmistä. Se työskenteli laittomalla metsätyömaalla ja sai lopulta keskenmenon työn touhussa. Elefanttiäidin ei annettu edes pysähtyä katsomaan, onko sen poikanen kunnossa ja ruumis murskautui tukkien alle. Masentunut Jokia kieltäytyi jatkamasta työtä, jonka seurauksena sen omistajat sokeuttivat elefantin molemmat silmät. 


Me vietimme puistossa yhden tunteidentäyteisen lauantaipäivän. Surullisia eläinkohtaloita paikassa riittää ja olin päivän aikana monta kertaa kyynelissä kuunnellessani näiden lempeiden jättien elämäntarinoita. Ennen kun ne saivat puistosta paremman kodin, ovat elefantit ehtineet työskennellä järkyttävissä oloissa sirkuksissa, laittomissa metsätöissä, kadulla kerjäämässä ja turistien ratsuina. Norsujen silmiä oli puhkottu, niiden torahampaita oli leikattu moottorisahalla ja kynsiä revitty irti, nahkaa oli vaurioitettu ja muutama oli jopa astunut maamiinaan ja jäänyt vaille kunnon hoitoa. Monen ratsuna toimineen norsun selässä näkyi pysyvästi selkärankaa vahingoittaneen painavan rautatuolin jättämät vammat. Fyysisten vaurioiden lisäksi monella puiston elefanteista on vuosien kaltoinkohtelun seurauksena myös vakavia mielenterveydellisiä ongelmia. Aasian norsulla on tunnetusti pitkä muisti – ne eivät unohda kokemiaan kauheuksia koskaan.

Sokea Jokia löysi itselleen pian puistoon päästyään norsuystävän, joka toimi sen silminä ja oppaana minne ikinä se menikin. Valitettavasti Jokian ystävä menehtyi viime vuonna, mutta nyt se on löytänyt itselleen uuden perheen. Norsulauman väliset siteet ovat todella vahvat.


Vaikka paikan yllä roikkuukin murheellisten muistojen pilvi, oli kokemus silti kaunis ja silmiä avaava. Tunnelma puistossa on lämminhenkinen, sillä kaikkea värittää tieto siitä, että elefantit ovat nyt hyvässä hoidossa. Niistä pidetään mahdollisimman hyvää huolta ja ne saavat käyttäytyä vihdoin niille lajiominaisella tavalla ja kulkea täysin vapaasti puiston laajoilla tiluksilla. Niiden asiat ovat nyt hyvin.

Vastuu on turisteilla 

Lopuksi haluan todeta, että vielä parempi vaihtoehto olisi, jos tällaisia paikkoja ei tarvittaisi ja norsut saisivat laukata ja löntystää luonnossa juuri niin villeinä ja vapaina kuin niiden kuuluukin. Myös Elephant Nature Parkissa eläimet joutuvat jossain määrin altistumaan päivittäisille turistivirroille ja valokuvaamiselle, jotta niiden ylläpito, hoito ja ruokinta saadaan kustannettua. Se on meidän ihmisten syytä.

Kolmevuotias Navann on ilkikurinen vekkuli, joka rakastaa jahdata sekä puiston koiria että ihmisvieraita. Onnekas poika on syntynyt puistossa eikä tiedä mitään laumansa vanhempien jäsenten kokemista kauhuista, ja hyvä niin.

Muistathan siis, että norsut työskentelevät ratsuina ja sirkuksen vetonauloina juuri niin kauan kuin maksavia turisteja riittää. Kannattaa olla tarkkana siitä, mihin rahansa laittaa, sillä nykyään vaikka millaista toimintaa markkinoidaan kestävänä ekoturismina. Sanat sanctuary, conservation ja eco tourism eivät yksinään vielä tarkoita paljoakaan.



Jos haluat nähdä elefantin mene safarille tai etsi käsiisi paikka, johon voit oikeasti luottaa. Niissä paikoissa elefanteilla ei ratsasteta eikä niillä teetetä temppuja, vaan ne saavat olla rauhassa ja touhuta omiaan. Niissä paikoissa ihminen on vain sivuroolissa.

Lue myös kertomukseni viidakkosafarista Pohjois-Thaimaassa, jossa pääsimme bongaamaan villejä elefantteja.

Lisää Elephant Nature Parkin asukkaiden elämäntarinoita löydät täältä.

30 kommenttia

  1. Kamalaa mitä kaikkea eläimille tehdään. Opiskelen just luonto-oppaaksi ja saan jatkuvasti lukea ja kuulla näistä kauhutarinoista -myös suomesta :( Ei tainnut dumbo ollakaan pelkkä disneyn luoma tarina. Onneksi on myös näitä vaihtoehtoja ja jatkuvasti on liikkeellä joku adressi jonkun asian pysäyttämiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Mä oikeasti itkin tuon päivän aikana monta kertaa ja tätä tekstiäkin oli vaikea kirjoittaa. Olen niin onnellinen, että nuo norsut ovat nyt turvassa mutta sydäntä särkee se ajatus niistä kaikista, jotka edelleen joutuvat elämään kärsimyksessä :'( Mutta onneksi ihmisten tietoisuus tosiaan lisääntyy jatkuvasti ja ehkä vielä joskus maailma on eläimillekin oikeasti parempi paikka.

      Poista
  2. Sydäntä raastavaa! :( Hienoa että aiheesta kirjoitit, luulen että suurin osa ihmisistä käy sirkuksissa ja erilaisissa näytöksissä tietämättömyyttään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Virpi! Juuri näin mäkin uskon, sillä olenhan itsekin nuorena ja naiivina toiminut juuri niin vaikka näin jälkiviisaana en todellakaan tahtoisi tukea tuollaista toimintaa. Asiat pitää saada ihmisten tietoisuuteen, jotta parannusta voisi tapahtua. Tämähän ei tosin onneksi ole enää ihmisille aivan vieras aihe ja esimerkiksi moni suomalainen matkajärjestäjäkin on ymmärtänyt luopua elefanttiratsastuksista kokonaan, eli suunta on toivottavasti oikea...

      Poista
  3. Ihan tuli itku silmään kun luki mitä elefanteille on tehty ja mitä ne on joutunut kokemaan! Ihana kun kirjoitit tämän postauksen! En ole ikinään onneksi käynyt näissä elefanttiratsastuksissa ja muissa jutuissa, enkä tämän jälkeen aijo mennäkkään! Toivottavasti muutkin löytäisivät tämän postauksen ja tajuaisivat miten kauheaa noiden norsujen elämä on ollut ja joidenkin on tälläkin hetkellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Judith <3 Juuri tästä syystä halusin kirjoittaa kokemuksestani: jospa se saisi jonkun jättämää elefanttiratsastukset ja -sirkukset väliin.

      Poista
  4. Minä olen myös aikoinani syyllistynyt elefanttiratsastukseen. Onneksi tiedän paremmin nykyään, ja toivottavasti moni muukin tietää tämän postauksen jälkeen, eikä osallistu niihin aktiviteetteihin. Norsu parat :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta onneksi meillä bloggaajilla on valta levittää tietoa ja yrittää siten korjata tai edes vähän parantaa näitä matkailuun liittyviä epäkohtia :)

      Poista
  5. Voi elefanttiraukat! Kauhistuttava tuo Luckyn tarina! Onneksi hän on nykyään paremmilla laitumilla, turvassa valoilta ja sirkushuveilta. Pöyristyttävää. :( En ole koskaan ratsastanut elefantilla, kerran olen tätä upeaa eläintä koskettanut eikä vuosien mittaan hankitun tieton myötä tee mieli ratsastaakkaan. Onneksi asenteet muuttuvat ja tietoisuus levittyy. Kiitos fiksusta postauksesta, toivottavasti moni muukin lukee tämän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Lucky on yksi niistä, jonka tarina särki mun sydämen. Tässä postauksessa siitäkin on vain hyvin pieni ja tiivistetty osa :( Kiitos kommentista Mira!

      Poista
  6. tärkeä aihe ja koskettava kirjoitus. En muista mistä lähteestä ekan kerran aiheesta luin pari vuotta sitten, mutta se todella avasi silmät. Sama koskee just vaikka sirkuseläinten kouluttamista - muidenkin kuin norsujen. Itse en ole koskaan norsulla ratsastanut. On hyvä, että näistä asioista kirjoitetaan, jotta yhä useampi ymmärtäisi mitä hauskalta huvilta kuulostava norsuratsastus todellisuudessa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Jonna! Onneksi tämä aihe on tosiaan ollut jo pidempään esillä ja osa suomalasista matkanjärjestäjistäkin on jo kokonaan luopunut näistä elefanttisafareista.

      Poista
  7. Hyvä kirjoitus - ja onneksi nykyään on helpompi myös saada ja levittää tietoa näistä asioista. Elefantit ovat niin kunnioitusta herättävän näköisiä eläimiä, ja niiden silmät näyttävät niin "vanhoilta ja viisailta"... toivottavasti ihminenkin viisastuu. ***sateenmuruja.com***

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muut sano! Mun mielestä norsut oikein huokuvat rauhaa, rakkautta ja viisautta ympärilleen. Kunpa me ihmisetkin oltaisiin sellaisia.

      Poista
  8. Minä olen "nauttinut" eläimeni aina villeinä, näiden luontaisessa ympäristössä, mistä johtuen joku korkean profiilin eläin on jäänyt näkemättä, mutta elämä on. Minä olen kyllä niin herkkä, etten voi hyväksyä eläimiin kohdistuvaa julmuutta, mutta toisaalta tiedostan kyllä sen, ettei kuluttaja ole kuningas, vaan eläinten hyväksikäyttö muuttuu koko ajan yhä peitellymmäksi ja vaikeammaksi todentaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti kaikkein parasta olisi, jos eläimiä käytäisiin bongaamassa ihan vain niiden luonnollisissa elinoloissa ja silloinkin rajoja kunnioittaen eikä eläimiä häiritsevänä turistien virtana. Joskus jää sitten eläin näkemättä ja sille ei voi mitään - sellaista se on. Meilläkin oli kesäisellä viidakkovierailullamme iso mahdollisuus siihen, ettei yhtäkään norsua tulisi esiin. Sitä paremmalta sitten tuntui, kun saimme etäältä ihastella sitä yhtä villiä ja vapaata luontokappaletta, joka eteemme osui :) Kaikkein turvallisinta on toki jättää eläimet kokonaan rauhaan juuri tuosta sinunkin mainitsemastasi syystä: kun koskaan siitä eettisyydestä on vaikea olla ihan täysin varma :/

      Poista
  9. Minäkin olen kerran ollut norsun selässä vuosia sitten, ja se teki kyllä pahaa jo silloin paikan päällä. Ei todellakaan tarvitse mennä uudelleen. Olen monesti miettinyt, että useissa maissa eläintarhoissa eläimet ovat ihan silkassa showtarkoituksessa, kun sitten taas joissain maissa voidaan ehkä oikeasti puhua suojelutyöstäkin. Noita kaiken maailman norsuratsastuksia järkkäsivät ainakin vielä ihan muutamia vuosia sitten suomalaisetkin matkatoimistot. Toivottavasti eivät enää.

    VastaaPoista
  10. Surullista luettavaa. onneksi asioihin ollaan edes jollain tavoin puututtu mutta paljon on vielä tehtävää. Nim, muistan kun lapsena oltiin sirkuksessa katsomassa elefantin, hevosten ym eläinten esityksiä aivan haltioissamme. Emmekä osanneet ajatella, millaista kohtelua näillä raasuilla oli.

    VastaaPoista
  11. Kyllähän se nykyään vähän hävettää, että itsekin olen ratsastellut norsulla Thaimaassa.. Noh, nykyään osaan arvioida paremmin. Olen kuukauden kuluttua Chiang Maissa ja haluan kyllä päästä käymään tässä paikassa <3.

    VastaaPoista
  12. Myös meillä syyllistyttiin tähän touhuun, vieläpä viime vuonna. Täytyy kuitenkin sanoa, ettei eettisen vaihtoehdon löytäminen ollut mitenkään helppoa. Tiesin ongelmista jollain tasolla jo etukäteen, mutta Chiang Maissa oli todella vaikea saada tietoa bisneksen luonteesta ja edes siitä, mihin oikeasti on edes menossa. Onneksi osasin edes lippuluukulla laittaa jarrua koneisiin, kun olin jo matkalla katsomaan pitkäkaulanaisia siihen viereiseen kylään, johon eri heimoja on siirretty vain turisteja varten. Pelkästään kuskiin luottamalla on erittäin suuri todennäköisyys päätyä juuri siihen paikkaan, johon ei missään nimessä halua mennä. Nyt laittaisin ehdottomasti vierailemasi paikan nimen ja osoitteen muistiin, jotta olisi selkeä kohde, mihin mennä.

    VastaaPoista
  13. Onneksi vastaavia turvasatamia alkaa löytyä kaakkois-Aasiasta. Me kävimme juuri Borneolla orankien kuntoutuskeskuksessa. Sirkukset olen itsekin jättänyt menneisyyteen. Elefanttiajelulla tai -näytöksissä en ole käynyt enkä aio jatkossakaan. Tuota en tiennyt, että elefantit voivat sokeutua sirkus- ja salamavalojen loisteesta. Aika kamalaa. Enkä kyllä tiennyt elefantilla olevan niin herkkä selkäkään, se kun niin valtava otus on. Joskus sitä ei ole tietenkään tiedetty, mutta nyt kun tiedetään, ei elefanttiajeluita pitäisi missään nimessä järjestää.

    VastaaPoista
  14. Norsut on ihania, ja hyvä että levität tietoa niiden kaltoinkohtelusta <3 Itse oon menneisyydessä ratsastanut norsulla useamman kerran. Olisinpa tiennyt aikaisemmin mitä julmuuksia siihen liittyy! En muuten edes tiennyt, että norsuja vielä sirkuksissa käytetään, jotenkin kuvittelin, että se olisi jo jäänyt barbaariseen menneisyyteen. Miun pitäisi jossain vaiheessa kirjoittaa Sri Lankan suositusta "elefanttien orpokodista", joka kenties aloitti toimintansa joskus hyvässä tarkoituksessa, mutta ei todellisuudessa ole ollenkaan niin jalo paikka, miksikä sitä voisi nimensä perusteella luulla. Eli kannattaa tosiaan ottaa tarkkaan selvää, minkälaisessa fanttipaikassa vierailee, lukea arvosteluja Tripadvisorista ja googlata perusteellisesti, ettei vahingossakaan tue kamaluuksia :(

    VastaaPoista
  15. Täytynee minunkin tunnustaa, että parikymmentä vuotta sitten siskon perheen ja lasten kanssa käytettiin Thaimaassa lapset elefanttiratsastuksella.
    Hyvä, että asiasta jaetaan nykyisin enemmän tietoa.

    VastaaPoista
  16. Sorry, en voinut lukea! Niin pitkälle kun ehdin lukea niin on hyvin kirjoitettu, mutta valitettavasti nuo aiheet saavat minut voimaan pahoin. :(

    VastaaPoista
  17. Vau, miten kauniita kuvia! Norsu on mun lempieläin, oli aivan mieletöntä nähdä luonnossa eläviä norsuja ensimmäistä kertaa Sri Lankassa viime talvena... Hieno teksti muutenkin, onneksi näistä asioista puhutaan koko ajan enemmän, sillä kaikki eivät varmastikaan täysin ymmärrä, kuinka haitallista norsuratsastus on... vaikka toisaalta musta tuntuu, että kyllä meidän länkkärien täytyisi jo ymmärtää, että mikä tahansa rahanteko viattomilla eläimillä on vähintäänkin kyseenalaista!

    VastaaPoista
  18. Miten ihmiset voivat olla noin julmia? Myönnän, että olen ratsastanut Thaimaassa elefanteilla ja käynyt katsomassa näytöstä, jossa ne esittivät mitä ihmeellisempiä temppuja. En silloin ajatellut mitä kärsimyksiä norsut ovat joutuneet kokemaan. Nyt en enää menisi. Onneksi tuollaisia paikkoja on olemassa, joissa ne saavat elää rauhassa <3

    VastaaPoista
  19. Voi ressukat.. nyyh! En ole koskaan kuullut, että norsujen selkä on niin herkkä. Itse en ole koskaan ratsastanut norsulla, mutta muistan, että lapsena meidät vietiin sirkukseen ja istuimme veljeni kanssa norsun torahampaiden päälle valokuvaa varten. Pelkäsin silloin kauheasti. Se on ainoa kerta kun olen ollut sirkuksessa, enkä ole koskaan vienyt omaa lastanikaan sirkukseen. Enkä tule viemäänkään ainakaan sellaiseen, jossa käytetään eläimiä. Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
  20. Kiitos tästä, todella hyvä postaus. En ole itse enää vuosiin käynyt edes eläintarhoissa, sirkuksissa, akvaarioissa tai muissakaan, toivottavasti ihmisten tietoisuus lisääntyy ja nämä kaikki tullaan vielä sulkemaan! Ja juuri tuo, että myös safarille lähtijöiden tulisi tarkkaan selvittää asioita, siellä on paljon järjestäjiä jotka esim ruokkivat villieläimiä saadakseen ne pysymään alueella - samoin tekevät Suomessa monet karhukuvauksia mahdollistavat firmat :( Jätetään villieläimet kaikilla tavoin villeiksi, niin sitten ei ehkä enää näitä kuntoutuspaikkojakaan tulevaisuudessa tarvita <3

    VastaaPoista
  21. Maailma muuttuu, niin myös ihmiset. On sitä itsekin aikoinaan tullut norsulla ratsastettua, kun ei ollut samanlaista tietoisuutta kuin nykyään. En siitä itse asiassa pitänyt, kun siinä ei ollut mitään luonnollista retkeä luonnossa vaan ratsastus oli varta vasten kyhätyllä alueella.

    Tämän jälkeen olen saanut nauttia norsuista safareilla ja se on ollutkin paljon elämyksellisempää. Oikeastaan en enää pitkään aikaan ole suostunut menemään mihinkään eläintarhaankaan vaan halua nähdä eläimiä vain vapaana luonnossa.

    VastaaPoista